Vahva Kuhmo ja Kainuu syntyy tahdolla

Kainuun Sanomissa on todettu, että Kainuun yhdeksästä kunnasta kahdeksan pyöriskelee pahoissa talousvaikeuksissa. Tiedot käyvät ilmi valtiovarainministeriön tuoreista laskelmista, jotka Talouselämä -lehti julkisti perjantaina. Kainuun Kunnista Hyrynsalmi ja Vaala ovat suorastaan kriisikuntia.

Ministeriö on tehnyt laskelmat hallituksen kuntauudistusta valmistelevalle virkamiestyöryhmälle.

Valtaosa Kainuun kunnista sijoittuu Talouselämän mukaan rapakuntien eli pitkäkestoisista talousvaikeuksista kärsivien kuntien listalle. Näitä ovat Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Sotkamo. Myös maakunnan pääkaupunki Kajaani komeilee alijäämäisen taseensa takia lehden taloudeltaan surkeiksi nimeämien yli 30 000 asukkaan kaupunkien listalla.

Ainoa Kainuun kunta, joka erilaisilta ongelmalistoilta puuttuu, on Suomussalmi. Ministeriön laskelmat perustuvat kuntien tilinpäätöksiin 2009-2011.

Ministeriön mukaan jopa 200 Manner-Suomen kuntaa kaikkiaan 320 kunnasta ovat sellaisia, etteivät niiden tulot riitä kattamaan perusturvamenoja, verotus on kireää tai velkoja on yli kohtuuden. Kunnista 40 on niin hankalassa tilanteessa, että lähivuosina on edessä avun haku valtiolta tai kuntaliitos.

Me kaikki voimme odottaa, että jokaisella suomalaisella on oikeus päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhoitoon, vanhuspalveluihin ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Mielestäni on selvä, että asialle Kainuussa on tehtävä nopeita toimenpiteitä huoltovarmuuden takaamiseksi. Kainuussa on toteutettava ihmisläheinen kuntauudistus. Tätä varten tarvitaan perusteellinen kuntaselvitys, johon päätöksenteko perustuu. Nämä palvelut eivät saa olla liian kaukana. Kiireisimmät asiat ovat vanhus- ja terveyspalvelut ikärakenteen vanhenemisesta johtuen. Tulevaisuuden kannalta nuorison syrjäytyminen on estettävä.  Tästä syystä nuorisotakuu on toimenpantava Kuhmossakin lain tarkoittamalla tavalla. Tärkeintä on huolehtia huono-osaisista. Yhteisvastuu ja yhteisöllisyys ovat kantavia voimia. Mikään näistä ei onnistu, ellemme huolehdi työllisyydestä. Meidän tulee edistää ja tukea yrittäjyyttä, yrittäjiä, erityisesti pienyrittäjiä, luotava edellytyksiä työllistyä. Työelämässä on noudatettava sovittuja pelisääntöjä, olemmehan sopimusyhteiskunta, jolla hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu. Tuloksen tekijöitä ovat itsensä työllistäjät ja työntekijät.

Verkostoitumiselle on luotava nopeasti niin tekniset kuin sosiaaliset edellytykset, koska maailma on pieni ja se luo mahdollisuuksia. Yritystoiminta ja terveyspalvelujen kehittäminen ovat osa tätä kehittämistyötä. Esimerkiksi diabeteksen hoidon verkostohoidolla on saavutettavissa merkittäviä säästöjä ja vuorovaikutusta itse hoitotyössä. Pitemmällä ajalla katse on suunnattava jo nyt pohjoiseen ulottuvuuteen. Kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan kasvaa koko ajan. Se on mahdollisuus rakentaa vahvaa Kuhmoa ja Itä- ja Pohjois-Suomea. Kaakkois-Suomen alue osoittaa, että lähiyhteistyö luo varallisuutta ja hyvinvointia alueelle. Rajaylikulkuliikenteen liikkuvuutta on lisättävä, poistamalla rajoituksia. Lieveilmiöiden vähentämiseksi turvallisuusviranomaisten resurssit ja toimintaedellytykset on varmistettava. Kuhmoa voidaan edistää käyttämällä hyväksi yhteiskuntasuhteita yli puoluerajojen. Vuosien varrella olen huomannut, että meillä voi olla osaamista ja tietoa mitä pitäisi tehdä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tärkeintä on tahto, tahto tehdä muutoksia. Tässä suhteessa Kuhmon uusi kaupungin valtuusto ja hallitus ovat haasteensa edessä.