Verkostoituminen tehostaa palvelurakennetta

Suomen kuntatalouden tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittämiseksi on aloitettu keskustelu ja toimenpiteet potilastietojärjestelmien yhdistämisestä ja sähköisen henkilökortin käyttämistä kaikissa kansalaispalveluissa.

Viro käyttää sähköistä henkilökorttia kaikissa kansalaispalveluissa, mikä on yhteiskunnalle halvempaa kuin rinnakkaisten järjestelmien rakentaminen, arvioi virolainen asiantuntija Madis Tiik. Sähköinen henkilökortti laskisi Suomen potilastietojärjestelmän kustannuksia.

Toinen kannatettava asia on se, että Sitra houkutteli Viron potilastietojärjestelmän arkkitehdin Suomeen. Sitra ei varsinaisesti ole osapuoli kansallisen potilastietojärjestelmän hankinnassa vaan säätiön tehtävänä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tällä hetkellä Sitrassa ei ole käynnissä yhtään sähköiseen potilastietojärjestelmään liittyvää hanketta.

Tiik toimi Eesti E-Tervise Sihtasutusin toimitusjohtaja vuosina 2007–2011, jolloin säätiö vastasi Viron sähköisen potilastietojärjestelmän rakentamisesta. Viron kehuttu järjestelmä maksoi 11 miljoonaa euroa, kun Suomen kansallinen potilastietojärjestelmän on arvioitu maksavan jopa 1,8 miljardia euroa. (Lähde yle uutiset).

Tämä on esimerkki siitä miten tulevaisuuden haasteisiin tulee vastata. Sain itse olla oma-aloitteisesti mukana diabeteshoidon tutkimuksessa. Pohdin asiaa sillä tietotasolla, joka minulla on potilaana ja tietotekniikasta. Laadin itse kalvosarjan ajatuksistani, miten hoitoa ja hoitoketjua ja hoitoketjun keskinäistä vuorovaikutusta tulisi kehittää. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että valmiudet ihmisillä ovat hyvin erilaiset. Olen kuitenkin varma, että vuosien saatossa valmiudet tulevat lisääntymään. Meidän on rakennettava tulevaisuuden työvälineitä, joilla tuottavuutta lisätään. Oleellista järjestelmässä on se, että välitön potilas ja hoitohenkilökunnan vuorovaikutusta voidaan lisätä tilanteessa, jossa seurantatiedot antavat siihen tarvetta. Tällöin potilassuhteeseen voidaan käyttää myös enemmän aikaa. Alla oleva on vain esimerkki siitä millaiseksi yhteiskuntaa tulee mielestäni muuttaa, jota huoltovarmuus voidaan taata tulevina aikoina. Verkostoituminen tulee olemaan tässäkin asiassa avain asia. Siihen on rakennettava infrastruktuuri. Yhteiskunnan infrastruktuuri eli perusrakenne muodostuu niistä palveluista ja rakenteista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Infrastruktuuri jakautuu sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että Kuhmossa on oltava tekniset edellytykset verkostoitua. Maailma on tänään pieni ja kauppakeskukset hajaantuvat verkostoitumisen myötä, joka taas mahdollistaa työpaikkojen luonnin hajautetusti. Kuhmo ei tule olemaan syrjäalue, jos emme tee sitä sellaiseksi. Samalla meidän on luotava palvelurakenne, joka on tuottava ja tehokas. Tässä asiassa verkostoituminen on yksi keskeinen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Kuhmon on oltava aktiivinen toimija yhteiskuntaa ja palvelurakennetta kehitettäessä. Alla olevalla haluan tuoda mieluummin näkyviin muutostarvetta kuin teknisiä ratkaisuja. En ole hoitoalan ammattilainen vaan tavallinen sukan kuluttaja. Verkostoituminen ja sähköisen henkilökortin käyttämistä tulisi kehittää kaikissa kansalaispalveluissa.