Vahva Kuhmo ja Kainuu syntyy tahdolla

Kainuun Sanomissa on todettu, että Kainuun yhdeksästä kunnasta kahdeksan pyöriskelee pahoissa talousvaikeuksissa. Tiedot käyvät ilmi valtiovarainministeriön tuoreista laskelmista, jotka Talouselämä -lehti julkisti perjantaina. Kainuun Kunnista Hyrynsalmi ja Vaala ovat suorastaan kriisikuntia.

Ministeriö on tehnyt laskelmat hallituksen kuntauudistusta valmistelevalle virkamiestyöryhmälle.

Valtaosa Kainuun kunnista sijoittuu Talouselämän mukaan rapakuntien eli pitkäkestoisista talousvaikeuksista kärsivien kuntien listalle. Näitä ovat Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Sotkamo. Myös maakunnan pääkaupunki Kajaani komeilee alijäämäisen taseensa takia lehden taloudeltaan surkeiksi nimeämien yli 30 000 asukkaan kaupunkien listalla.

Ainoa Kainuun kunta, joka erilaisilta ongelmalistoilta puuttuu, on Suomussalmi. Ministeriön laskelmat perustuvat kuntien tilinpäätöksiin 2009-2011.

Ministeriön mukaan jopa 200 Manner-Suomen kuntaa kaikkiaan 320 kunnasta ovat sellaisia, etteivät niiden tulot riitä kattamaan perusturvamenoja, verotus on kireää tai velkoja on yli kohtuuden. Kunnista 40 on niin hankalassa tilanteessa, että lähivuosina on edessä avun haku valtiolta tai kuntaliitos.

Me kaikki voimme odottaa, että jokaisella suomalaisella on oikeus päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhoitoon, vanhuspalveluihin ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Mielestäni on selvä, että asialle Kainuussa on tehtävä nopeita toimenpiteitä huoltovarmuuden takaamiseksi. Kainuussa on toteutettava ihmisläheinen kuntauudistus. Tätä varten tarvitaan perusteellinen kuntaselvitys, johon päätöksenteko perustuu. Nämä palvelut eivät saa olla liian kaukana. Kiireisimmät asiat ovat vanhus- ja terveyspalvelut ikärakenteen vanhenemisesta johtuen. Tulevaisuuden kannalta nuorison syrjäytyminen on estettävä.  Tästä syystä nuorisotakuu on toimenpantava Kuhmossakin lain tarkoittamalla tavalla. Tärkeintä on huolehtia huono-osaisista. Yhteisvastuu ja yhteisöllisyys ovat kantavia voimia. Mikään näistä ei onnistu, ellemme huolehdi työllisyydestä. Meidän tulee edistää ja tukea yrittäjyyttä, yrittäjiä, erityisesti pienyrittäjiä, luotava edellytyksiä työllistyä. Työelämässä on noudatettava sovittuja pelisääntöjä, olemmehan sopimusyhteiskunta, jolla hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu. Tuloksen tekijöitä ovat itsensä työllistäjät ja työntekijät.

Verkostoitumiselle on luotava nopeasti niin tekniset kuin sosiaaliset edellytykset, koska maailma on pieni ja se luo mahdollisuuksia. Yritystoiminta ja terveyspalvelujen kehittäminen ovat osa tätä kehittämistyötä. Esimerkiksi diabeteksen hoidon verkostohoidolla on saavutettavissa merkittäviä säästöjä ja vuorovaikutusta itse hoitotyössä. Pitemmällä ajalla katse on suunnattava jo nyt pohjoiseen ulottuvuuteen. Kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan kasvaa koko ajan. Se on mahdollisuus rakentaa vahvaa Kuhmoa ja Itä- ja Pohjois-Suomea. Kaakkois-Suomen alue osoittaa, että lähiyhteistyö luo varallisuutta ja hyvinvointia alueelle. Rajaylikulkuliikenteen liikkuvuutta on lisättävä, poistamalla rajoituksia. Lieveilmiöiden vähentämiseksi turvallisuusviranomaisten resurssit ja toimintaedellytykset on varmistettava. Kuhmoa voidaan edistää käyttämällä hyväksi yhteiskuntasuhteita yli puoluerajojen. Vuosien varrella olen huomannut, että meillä voi olla osaamista ja tietoa mitä pitäisi tehdä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tärkeintä on tahto, tahto tehdä muutoksia. Tässä suhteessa Kuhmon uusi kaupungin valtuusto ja hallitus ovat haasteensa edessä.

Valta ja vastuu samoissa käsisssä

Meidän kaikkien on helppo yhtyä siihen julkisuudessa esitettyihin kantoihin, että jokaisella suomalaisella on oikeus päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhoitoon, vanhuspalveluihin ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Nämä palvelut eivät saa olla liian kaukana eivätkä ne saa tulla liian kalliiksi kuntalaiselle.

Kainuun kuntien osalta on tehtävä perusteellinen kuntaselvitys. Kuntauudistuksen lähtökohtana on oltava, että valta ja vastuu pysyvät samoissa käsissä. Kuhmon kaupungissakin ylin päättävä elin on vaaleilla valittava valtuusto ja kuntaa koskevat päätökset on tehtävä joka tasolla demokraattisesti ja läpinäkyvästi. Jos palveluita ulkoistetaan, yksityistetään ja yhtiöitetään liikaa, voi demokraattisuus vähentyä. Kuhmolaisten ja vaaleilla valittujen päättäjien mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi osakeyhtiöiden tekemiin päätöksiin ovat usein hyvin vähäiset. Tällöin valta ja vastuu eivät pysy samoissa käsissä.

Kuntauudistuksesta huolimatta, palveluiden laatu on pidettävä lähellä. Kaikkein pienituloisimpien kuntalaisten on saatava tarvittavat palvelut tulotasonsa mukaisesti.

Palveluton tuotettava pääsääntöisesti kaupungin omana työnä, mutta osa voidaan hankkia myös muilta toimijoilta. Kuhmon kaupungin on oltava elinvoimainen houkutellakseen yritystoimintaa alueelleen. Se takaa parhaiten myös kunnan oman taloudenpidon ja sitä kautta palvelujen järjestämisen.

Kuhmon kaupungin on oltava hyvä työnantaja, joka noudattaa lakeja ja sopimuksia. Muutoksista huolimatta työntekijöiden työehdot eivät saa heiketä ja myös työhyvinvoinnista on huolehdittava. Kuntauudistuksessa henkilöstön on päästävä mukaan valmisteluun alusta asti, jotta voidaan varmistaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja sitoutuminen muutokseen. Kuhmon kaupungin on kiinnitettävä huomiota siihen, että määräaikaisuuksien perusteet täyttyvät ja epätyypillisten työsuhteiden määrä vähenee.

Jokaisella kuntalaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa Kuhmon kaupungin asioihin esimerkiksi osallistumalla päätöksentekoon valtuuston tai lautakuntien kautta. Avoin vuorovaikutus ja tiivis yhteydenpito kaupunkilaisten ja päättäjien välillä vahvistaa vuoropuhelua sekä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Myös kansalaisjärjestöjen kuuleminen lisää vaikutusmahdollisuuksia.

Verkostoituminen tehostaa palvelurakennetta

Suomen kuntatalouden tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittämiseksi on aloitettu keskustelu ja toimenpiteet potilastietojärjestelmien yhdistämisestä ja sähköisen henkilökortin käyttämistä kaikissa kansalaispalveluissa.

Viro käyttää sähköistä henkilökorttia kaikissa kansalaispalveluissa, mikä on yhteiskunnalle halvempaa kuin rinnakkaisten järjestelmien rakentaminen, arvioi virolainen asiantuntija Madis Tiik. Sähköinen henkilökortti laskisi Suomen potilastietojärjestelmän kustannuksia.

Toinen kannatettava asia on se, että Sitra houkutteli Viron potilastietojärjestelmän arkkitehdin Suomeen. Sitra ei varsinaisesti ole osapuoli kansallisen potilastietojärjestelmän hankinnassa vaan säätiön tehtävänä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tällä hetkellä Sitrassa ei ole käynnissä yhtään sähköiseen potilastietojärjestelmään liittyvää hanketta.

Tiik toimi Eesti E-Tervise Sihtasutusin toimitusjohtaja vuosina 2007–2011, jolloin säätiö vastasi Viron sähköisen potilastietojärjestelmän rakentamisesta. Viron kehuttu järjestelmä maksoi 11 miljoonaa euroa, kun Suomen kansallinen potilastietojärjestelmän on arvioitu maksavan jopa 1,8 miljardia euroa. (Lähde yle uutiset).

Tämä on esimerkki siitä miten tulevaisuuden haasteisiin tulee vastata. Sain itse olla oma-aloitteisesti mukana diabeteshoidon tutkimuksessa. Pohdin asiaa sillä tietotasolla, joka minulla on potilaana ja tietotekniikasta. Laadin itse kalvosarjan ajatuksistani, miten hoitoa ja hoitoketjua ja hoitoketjun keskinäistä vuorovaikutusta tulisi kehittää. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että valmiudet ihmisillä ovat hyvin erilaiset. Olen kuitenkin varma, että vuosien saatossa valmiudet tulevat lisääntymään. Meidän on rakennettava tulevaisuuden työvälineitä, joilla tuottavuutta lisätään. Oleellista järjestelmässä on se, että välitön potilas ja hoitohenkilökunnan vuorovaikutusta voidaan lisätä tilanteessa, jossa seurantatiedot antavat siihen tarvetta. Tällöin potilassuhteeseen voidaan käyttää myös enemmän aikaa. Alla oleva on vain esimerkki siitä millaiseksi yhteiskuntaa tulee mielestäni muuttaa, jota huoltovarmuus voidaan taata tulevina aikoina. Verkostoituminen tulee olemaan tässäkin asiassa avain asia. Siihen on rakennettava infrastruktuuri. Yhteiskunnan infrastruktuuri eli perusrakenne muodostuu niistä palveluista ja rakenteista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Infrastruktuuri jakautuu sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että Kuhmossa on oltava tekniset edellytykset verkostoitua. Maailma on tänään pieni ja kauppakeskukset hajaantuvat verkostoitumisen myötä, joka taas mahdollistaa työpaikkojen luonnin hajautetusti. Kuhmo ei tule olemaan syrjäalue, jos emme tee sitä sellaiseksi. Samalla meidän on luotava palvelurakenne, joka on tuottava ja tehokas. Tässä asiassa verkostoituminen on yksi keskeinen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Kuhmon on oltava aktiivinen toimija yhteiskuntaa ja palvelurakennetta kehitettäessä. Alla olevalla haluan tuoda mieluummin näkyviin muutostarvetta kuin teknisiä ratkaisuja. En ole hoitoalan ammattilainen vaan tavallinen sukan kuluttaja. Verkostoituminen ja sähköisen henkilökortin käyttämistä tulisi kehittää kaikissa kansalaispalveluissa.

Kuhmo tarvitsee yrittäjyyttä, yrittäjiä ja erityisesti pienyrittäjiä

Tärkeintä on työ. Tarvitsemme työtä, yrittäjyyttä, yrittäjiä ja erityisesti pienyrittäjiä sekä työntekijöitä. Työ luo hyvinvointia ja ilman sitä emme voi pitää yllä ja kehittää hyvinvointiamme.  Vastuu ihmistä on lapsuudesta vaariin. Laadukkaat peruspalvelut kuuluvat kaikille. Kuhmon ikärakenne vanhenee koko ajan, terveys- ja vanhuspalvelut, jotka ovat peruspalveluja, pitää ikääntymisestä huolimatta tuottaa laadukkaana ja läheisyysperiaatteen mukaisesti ja kuntalaisten saatavana kuntauudistusta toteutettaessa. Kuntauudistus tulee toteuttaa ihmisläheisesti, kaupunkilaisia kuunnellen ja omalla työllä. Vanhukset ja terveys ei ole kauppatavaraa. Nuoriso on otettava lisäksi erityiskohteluun. Tästä syystä nuorisotakuu on toteuttava siten kun siitä on eduskunnassa päätetty. Meillä ei ole varaa menettää nuorisoa. Se on voimavaramme ja tulevaisuus.

Katse ja konkreettiset toimenpiteet on suunnattava pohjoiseen ulottuvuuteen. Siinä on koko Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet kun ne osataan käyttää. Itä- ja Pohjois-Suomi on valitettavasti keskittynyt alkutuotantoon kun se painopiste tulee olla lopputuotannossa. Jalostusastetta on nostettava. Verkostoituminen tulee olemaan avain asia. Siihen on rakennettava infrastruktuuri. Yhteiskunnan infrastruktuuri eli perusrakenne muodostuu niistä palveluista ja rakenteista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Infrastruktuuri jakautuu sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että Kuhmossa on oltava tekniset edellytykset verkostoitua. Maailma on tänään pieni ja kauppakeskukset hajaantuvat verkostoitumisen myötä, joka taas mahdollistaa työpaikkojen luonnin hajautetusti. Kuhmo ei tule olemaan syrjäalue, jos emme tee sitä sellaiseksi.

Olen kuullut puhuttavan, että SDP ei tue yrittäjyyttä. Se ei pidä paikkansa. Tänä päivänä ei ole tarpeen muistella luokkayhteiskunnan alkua. Tällöin elettiin aikaa, jolloin yhteiskuntaluokkien erot olivat suuria. Tänä päivänä ongelmat ovat hyvin yhteisiä. Yhteisiin ongelmiin on haettava oikeudenmukaiset ratkaisut. Palkanmuodostuksen ja työehtojen noudattamisen lisäksi työntekijät yhä enemmän ansaitsevat parempia työoloja, arvokasta kohtelua, parempaa johtamista ja lisää päätösvaltaa omaan työhön. Tavoitteena Kuhmossa tulisi olla maailman parhaat työpaikat. Pienyrittäjillä on ongelmia, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin ja sosiaaliturvaan. Vastuulliseen yrittäjyyteen kuuluu itsensä työllistämisen lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös muiden työllistäminen. Yrittäjälle tärkeää on turvata myös oma sosiaali- ja eläketurva. Palkansaajat ja pienyrittäjät ovat monessa suhteessa samassa veneessä.

Suomen erityisetuna ja hyvinvointiyhteiskunnan tae on ollut järjestäytyminen. Tämä koskee niin palkansaajia, pienyrittäjiä kuin elinkeinoelämää. Tällä on luotu rauha rakentaa varallisuus ne palvelut, jotka asukkaat tarvitsevat. Suomi on sopimusyhteiskunta ja tulee säilyttää sellaisena. On selvää, että kaikkien tulee noudattaa työelämän pelisääntöjä. Kaikki ymmärtävät mihin hajaannukseen ja epäjärjestykseen yhteiskunta muuttuisi, jos näin ei olisi. En ole enkä tule kannattamaan ahneutta missään olosuhteissa vaan oikeudenmukaista tulojakoa ei ryhmien välillä. Joku ihmettelee miksi puhun asiasta kunnallisvaaliteemana. Siksi, että Kuhmo tarvitsee elinkeinorakenteen, jossa ovat kaikki mukana, yrittäjät, itsensä työllistävät pienyritykset ja työntekijät. Tällä teemme parempaa Kuhmoa ja palvelurakennetta, joka olkoon meidän kaikkien tavoitteena. Lähiajan haasteena ovat ikääntyvä Kuhmo, johon liittyvät vanhus- ja terveyspalvelut. Suomen hyvinvoinnin rakentaneet ikäryhmät eivät ansaitse heitteille jättöä vaan arvokkaan kohtelun.

Kuhmossa tulisi panostaa yrittäjyyteen. Meidän ei pidä pelätä sitä, että nuoret hakeutuvat kasvukeskuksiin hakemaan korkeaa koulutustasoa ja työkokemusta. Me kilpailemme näistä ja muista osaajista. Meidän on luotava heille mahdollisuuksien Kuhmo, jonne he voivat palata ja muut tulla yrittämään. Yrittäminen aloitetaan usein toimintana, joka on pienyrittämistä. Tätä tulee tukea ja antaa elinkeinotoiminnalle mahdollisuuksia. Yrittämismuodon tulee olla sellaista, joka tuo työllisyyttä ja uutta varallisuutta sekä kasvua kuntatalouteemme – siis meille kuhmolaisille. Yrittämiseen liittyy riskejä. Epäonnistumisesta opitaan ja luodaan uutta kun siihen on mahdollisuuksia.  Yrittämistä edeltävä riittävä ja laaja yrittäjäkoulutus, joka ennalta ehkäisee ja antaa varmuutta yrittämiseen ja yrittäjänä olemiseen. Onnea yrittämiselle. Sille annan arvon.

Lisään tähän linkin kansanedustaja Raimo Piiraisen kirjoituksen aiheesta: SDP on myös pienyrittäjien puolue.

Markku Pierikäinen
vanhempi rajavartija
SDP:n sitoutumaton valtuustoehdokas

SDP:n Reilu Kuhmo -Työtä ja Oikeudenmukaisuutta

KUHMON ELÄKKEENSAAJAT TYÖVÄENTALOLLA 18. syyskuuta 2012

Minua pyydettiin puhumaan Kuhmon eläkkeen saajille vaaliteemoistani työväentalolla. Tilaisuus alkoi kahvittelulla ja vapaalla rupattelulla. Sen jälkeen eläkkeensaajat suunnittelivat tulevaa toimintaansa. Ottaen huomioon elämäntilanteen, minua pyydettiin yhdistyksen jäseneksi. Mikäs siinä, vireyttä elämään ei ole pahaksi – vaan parhaaksi. Eläkejärjestöjen toiminta on tärkeää ikääntyvien vireyden säilyttämiseksi. Minulta tiedusteltiin vaaliteemojeni painopisteitä. Totesin, että tärkeintä on työ. Työ luo hyvinvointia ja ilman sitä emme voi pitää yllä ja kehittää hyvinvointiamme. Ottaen huomioon, että Kuhmon ikärakenne vanhenee koko ajan, terveys- ja vanhuspalvelut, jotka ovat peruspalveluja, pitää ikääntymisestä huolimatta tuottaa laadukkaana ja läheisyysperiaatteen mukaisesti ja kuntalaisten saatavana kuntauudistusta toteutettaessa. Kuntauudistus tulee toteuttaa ihmisläheisesti. Vanhukset ja terveys ei ole kauppatavaraa. Nuoriso on otettava lisäksi erityiskohteluun. Tästä syystä nuorisotakuu on toteuttava siten kun siitä on eduskunnassa päätetty. Meillä ei ole varaa menettää nuorisoa. Se on voimavaramme ja tulevaisuus. Katse ja konkreettiset toimenpiteet on suunnattava pohjoiseen ulottuvuuteen. Siinä on koko Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet kun ne osataan käyttää. Itä- ja Pohjois-Suomi on valitettavasti keskittynyt alkutuotantoon kun se painopiste tulee olla lopputuotannossa. Jalostusastetta on nostettava. Verkostoituminen tulee olemaan avain asia. Siihen on rakennettava infrastruktuuri. Yhteiskunnan infrastruktuuri eli perusrakenne muodostuu niistä palveluista ja rakenteista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Infrastruktuuri jakautuu sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että Kuhmossa on oltava tekniset edellytykset verkostoitua. Maailma on tänään pieni ja kauppakeskukset hajaantuvat verkostoitumisen myötä, joka taas mahdollistaa työpaikkojen luonnin hajautetusti. Kuhmo ei tule olemaan syrjäalue, jos emme tee sitä sellaiseksi. Palautteena sain, että olen selkeäsanainen. Eihän siitä voinut olla kuin tyytyväinen ja hymyssä suin.

Kuhmon Demarit kokouksessaan 16.9.2012

Kuhmon Demarit pitivät johtokunnan ja valtuustoehdokkaiden kanssa yhteisen kokouksen työväentalolla. Kokouksessa päätettiin ehdokasasettelu ja muut vaaliin liittyvät laillisuusasiat. Kokouksessa valmisteltiin vaaliteemoja ja toimintaa ajatellen itse vaalia. Vaaliin on aikaa 42 päivää ja ne tulevat olemaan työntäyteisiä ja haastavia. Valtakunnallisesti näyttää siltä, että demarit olisivat tutkimustietojen perusteella nousussa. Tämä antaa hyvät edellytykset vaalityölle. Keskeistä vaalityössä on saada kuhmolaisille selkeä viesti siitä kuka ajaa palkansaajien ja heikompiosaisten asioita. Puoluevalinta ei pitäisi perustua muotivirtauksiin vaan ideologiaan, jota kukin puolue edustaa. Puolueissa on eroja vaikka toisin väitetään. Sanoman pitäisi kaikilla vain puolueilla kirkastua. Vaaliohjelma on valmis ja se taitetaan lähipäivien aikana. Samalla Kuhmon Demareiden omat kotisivut tulee saattaa kuntoon pikaisesti.

Omalta osalta viimeaikaiset päivät ovat menneet omien kotisivujen työstämiseen. Se on ollut haastavaa, mutta sitä minä olen kaivannut. Tavoitteenani on saada aikaan dialogi itseni, kuhmolaisten ja puolueen välille, jotta voin välittää yhden varteenotettavan vaihtoehdon kaupunginvaltuustoon. Oma vaalityö käynnistyy virallisesti tiistaina. Tärkeintä on saada sivustoni kuhmolaisten tietoon, jotta heille muodostuisi käsitys siitä mistä henkilöstä minusta on kysymys ja mitä poliittisia suuntauksia minä edustan. Olen saanut sivustoistani, jopa ammattilaisilta kiitosta. Sivut eivät tule kuitenkaan koskaan valmiiksi vaan niidenkin on kehityttävä ajassa. Taitto on tämän päivän sana. Katsotaan mitä siitä syntyy käsiohjelmasta.

Pohjolan Demaripäivät 8.-9.9.2012 Luostolla

Tilaisuudessa puhuivat muun muassa kansanedustajatKrista Kiuru, Tytti Tuppurainen ja Raimo Piirainen sekä europarlamentikko Liisa Jaakonsaari. Keskeiset aiheet olivat vanhuspalvelulaki, nuorisotakuu, terveyspalvelut ja kuntauusistus sekä tietysti kuntavaalit. Kuhmosta tilaisuuteen osallistuivat Kari Nikulainen, Vesa Rantanen ja Markku Pietikäinen. Tilaisuus oli monipuolinen ja hengeltään hyvä. Omalta osaltani keskeistä oli myös verkostoitua Itä- ja Pohjois-Suomen demarivaikuttajiin. Tilaisuudessa oli ilahduttavaa nähdä ja kuulla nuorten demareiden ajatuksia. Heillä oli selvästi tekemisen meininki ja uudet haasteet. Nuorille tulikin kokeneelta politiikolta ohje, että valtaa ei pidä odottaa vaan ottaa. JHL oli myös keskeisesti edustajien myötävaikutuksella mukana.

Kuvia voi ladata yksityiskäyttöön osoitteesta:
http://mapieti.kuvat.fi/ 

SDP:n kuntapäivät Kajaanissa

Kuntapäivä 18.8. Kajaanissa 

Vierailijoina oli Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Säkkinen, SDP:n eduskuntaryhmän pj Jouni Backman, kansanedustaja Raimo Piirainen ja SDP:n tiedotuspäällikkö Ismo Kainulainen.