Nuorten syrjäytymisen estäminen on mahdollisuuksien Kuhmo

Kuhmon kaupungilla on erityisesti kolme haastetta, terveys- ja vanhustenpalvelut sekä nuorten syrjäytymisen estäminen. Terveys- ja vanhustenpalvelujen osalta keskeisin ongelma ja ratkaistavat asiat ovat niin sanotun huoltovajeen hoitaminen. Tähän tarvitaan kuntauudistus, jonka tulee tulevalle valtuustolle ja hallitukselle työlistalle. Tätä varten on tehtävä koko Kainuuta koskeva perusteellinen kuntaselvitys, jonka perusteella rakennettava sellainen kuntakokonaisuus, joka on toimiva. Tässä asiassa tarvitaan tahtoa ja tunteet ovat laitettava sivuun.

Kolmas haaste ovat nuoret ja heidän syrjäytymisen estäminen. Kuhmossa pitää olla korkeatasoinen peruskoulutus, joka mahdollistaa hyvään ja korkeatasoiseen jatkokoulutukseen pääsyn. Tavoitteena tulee olla, että myös nuorille luodaan edellytykset työllistyä Kuhmossa. Tästä syystä nuorisotakuu on Kuhmossakin toteutettava lain tarkoittamalla tavalla. Tämä ei mielestäni riitä. Olen puhunut yrittäjyyden, yrittäjien ja erityisesti pienyrittäjyyden puolesta. Työllisyys on avainasia hyvinvoinnin, mielekkään elämän ja huoltovajeen ratkaisemiseksi. Kuhmon tulee saada korkeasti koulutettuja nuoria, jotka tuovat innovaatioita yritystoimintaan ja samalla mahdollisuuksien mukaan työllistävät kuhmolaisia. Koulutetut nuoret ymmärtävät verkostoitumisen merkityksen ja osaavat hyödyntää sitä. Kuhmon tulee luoda siihen niin tekniset kuin sosiaaliset edellytykset. Maailma on pieni ja Kuhmo ei ole syrjäseutu vaan sen tulee olla osa verkostoitunutta pienyritystoimintaa maailman laajuisesti. Maailmalla kiinnostus pohjoista ulottuvuutta kohtaan kasvaa koko ajan. Sen keskeiset syyt ovat luonnon varat ja valitettava ilmaston muuttuminen. Se luo kuitenkin kasvun edellytyksiä, jotka pitää osata käyttää. Se on rakennettava nuorille ja se on nuorten asia.

Nuoret ja päätöksenteko kuuluvat yhteen. Toivon, että tulevaan valtuustoon valitaan kyvykkäitä nuoria valtuutettuja. Nuoret osaavat verkostoitua päätöksenteon valmistelussa, joka on kuntalaisten kuulemisen kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Itse olen ollut tietotekniikan kanssa tekemisessä vuodesta 1985, jolloin hankin ensimmäisen tietokoneen. Niitä ei ollut Kuhmossa paljon. Työssäni valtakunnallisena pääluottamusmiehenä olen saanut hyödyntää ja kehittää osaamistani asiassa. Samalla olen nähnyt ne valtavat madollisuudet, joilla voidaan ratkaista asioita. Uskon, että kansalaiskeskustelu tulee tulevaisuudessa verkostoitumaan kun tieto ja taito asiassa paranevat. Se on nuorisolle arkipäivää. ei tarvitse kuin luoda verkosto asian ajamiseksi. Minä olen järjestötyössä huomannut, että eri ammattiosaajien tulisi verkostoitua keskenään ja kehittää toimintaansa. Kutsutaanko sitä enää tiimityöksi, mutta sillä haluan kuvata sitä toimintaympäristöä, johon minusta on mentävä. Tiimi voi olla maailmanlaajuisesti laaja, Se ei ole ongelma, koska verkostoituminen hoitaa sen. Innovaatiot liikkuvat verkossa ja tuottavat työtä ja hyvinvointia. Sosiaalinen verkko nähdään vielä tänään kuulumisien vaihtamisena. Tulevaisuudessa se kasvavassa määrin tulee ammattilaisten käyttöön – työvälineeksi.

Itä- ja Pohjois-Suomi on valitettavasti keskittynyt alkutuotantoon. Mitä tällä tarkoitan? Kuhmossa rekat vievät puuta sahalta maailmalle. Kuvainnollisesti meidän pitäisi viedä jakkaroita, jotka ovat lopputuotteita. Myynti ja kauppa käyvät verkossa ja verkostoitumalla. En väitä, ettei meillä ole lopputuotantoon keskittyviä yrityksiä, mutta niitä on huoltovajeen ja hyvinvoinnin takaamiseksi liian vähän ja niitä on lisättävä. Kuhmo taistelee osaavista nuorista. Luodaan sille edellytyksiä.  Se on yksi keino nuorten syrjäytymisen estämiseksi.

Jaakko Huotari (89) Laakuksen sotaveteraani

Tapasin tänään vaimoni isän ja juttelimme hänen kanssaan pitkään. Hän kertoi menevänsä puhumaan nuorille kutsuntoihin. Liikutuin kun hän sanoi, että hän ei ensimmäisillä kerroilla halunnut puhua sodasta, koska hän katsoessaan niitä nuoria muisti ja tunsi kuinka paljon nuoria menetettiin jatkosodassa, jossa hän taisteli maineikkaassa Laakuksen vastaiskuosastossa. Se oli nuorten ja kovapäisten miesten joukko. Hän kertoi, että kyllä se välillä tuntui siltä, että me menetämme tämän maan ja se vallataan. Huoli takana olevasta siviiliväestöstä pani kuitenkin yrittämään. Toinen keskeinen asia oli se, että kaveria ei jätetä. Tämän haluan sanoa vain siksi, että rajavartijana arvostan sotaveteraaneja yli kaiken. He takasivat meidän itsenäisyyden ja vapaan mahdollisuuksien maan meille ja meidän nuorisolle. Voimme olla ylpeitä, että maanpuolustustahto nuorisolla on niin korkea kuin se on. Tähän vapaaseen maahan me kaikki myös nuoret voimme iskeä kuokkamme ja rakentaa parempaa huomista ja Kuhmoa.

Jotta saa asialle jatkoa, olen sanonut, että tunnuslauseena minulla on ”kaveria ei jätetä”. Tähän liittyy oikeudenmukaisuus. Siksi halukkaille laitan tähän linkin kohtaan oikeudenmukaisuus, jota olen käsitellyt kohdassa teemat. Me kaikki emme ole kuitenkaan voittajia. Tästä syystä tarvitsemme hoivaa ja huolenpitoa. Se on oikeudenmukaisuutta.

Jotkut sanovat, että tämä kaikki on sitä samaa liturgiaa, jota ehdokkaat tekevät aina. Ei, politiikot määrittävät suunnan ja virkamiehet tekevät työn. Hiedän tehtävänä on esittelijän  vastuulla tehdä esitykset toimenpiteistä ja politiikan mukaisesta toteutuksesta kaupungin hyväksi. Haluan politikkona tehdä työtä kuhmolaisten parhaaksi. Työn, oikeudenmukaisuuden ja reilumman Kuhmon puolesta. Haluan, että Kuhmo on osaava, avoin ja läpinäkyvä.

Nuorisotakuusta saat lisätietoja valtioneuvoston sivuilta: Ministerit Gustafsson ja Risikko nuorisotakuun puolesta Seinäjoella

.